Skip to main content
28 huhtikuun, 2023

1990-luvun nopein auto

Tässä nopea tietovisa: ”Mikä oli 1990-luvun nopein auto?” Vihje: se valmistettiin Britanniassa!

1990-luvun taikasana oli nopeus, ennen kaikkea nimenomaan huippunopeus. Nopeudennälkää ei kylläkään tunnettu vain 1990-luvulla – se alkoi kalvaa heti auton keksimisen jälkeen.

No niin, takaisin siihen tietovisaan: ”Mikä oli 1990-luvun nopein auto?” Jos vastaat Jaguar XJ220, osut kyllä lähelle, mutta silti hieman pieleen. Jos vastaat McLaren F1 (henkilöauto), olet ansainnut papukaijamerkin. McLaren F1:n rakenne oli ainutlaatuinen, alkaen kuljettajan paikasta edessä keskellä. Voimanlähteenä oli 6,1 litran V12, jonka voimin McLaren F1 murskasi 320 km/h:n (200 mph) rajapyykin, huippunopeutenaan 386 km/h!

Mutta älä vielä avaa kuohuviinipulloa, sillä insinööritaidon huippusaavutuksista huolimatta McLaren F1 ei ollut 1990-luvun nopein Britanniassa valmistettu auto. Tämä kunnianosoitus kuuluu Thrust SSC:lle, joka 15. lokakuuta 1997 saavutti hämmästyttävät 1 228 km/h Black Rock Desertin suolatasangolla. Thrust SSC:n suoritus oli niin ylivoimainen, että se pitää edelleen hallussaan maanopeusennätystä, noin 26 vuotta myöhemmin. Thrust SSC:n oli suoritettava kaksi ajokertaa määrätyssä ajassa lentävän mailin matkalla. Se rikkoi äänivallin kummallakin ajokerralla, kaikkien aikojen ensimmäisenä maa-ajoneuvona! Thrust SSC aiheuttama yliäänipamaus kuului selvästi koko suolatasangolla ja sen ulkopuolella. Sen tekniset tiedot ovat varsin ällistyttävät: pituus 16,5 metriä, paino yli 10 tonnia ja voimanlähteenä kaksi jälkipolttoa käyttävää Rolls-Royce Spey -ohivirtausmoottoria, joiden 223 kN:n kokonaistyöntövoima vastaa noin 102 000 hevosvoimaa.

Vaikka sitä ei suunniteltu kiihdytysautoksi, se saavutti nopeuden 160 km/h noin neljässä sekunnissa, ja huippunopeudessa se kulutti 18 litraa polttoainetta sekunnissa!

Maailman kiinnostus äärimmäistä huippunopeutta kohtaan on hiipunut. Nykyään puhutaan enemmän litroista sadalla kilometrillä kuin sadoista kilometreistä tunnissa, mutta toivon pilkahdus seuraavasta rajapyykistä, 1 600 km/h, on yhä olemassa. Jo useiden vuosien ajan käynnissä on ollut hanke, jolla on juuri tämä tavoite. Suuren nopeuden saavuttaminen edellyttää loistavaa insinööritaitoa, mutta jos kysyt oikeasti pätevältä insinööriltä mitä siihen vaaditaan, hän luultavasti vastaa: dataa, valtavasti dataa!

Share this article: