Kuvitellaanpa vaikka tilanne, jossa asiakkaan auto kärsii ajoittaisesta viasta, esim. sammahtelusta. Pari muuta korjaamoa on jo epäonnistunut vian paikannuksessa. Asiakas on epätoivon partaalla, usko autokorjaamoihin vähissä. Mikä neuvoksi?
Aloitat varmaankin hakemalla ensin silmämääräisesti näkyviä vikoja tai puutteita ja sitten kytkemällä autoon vikakoodien lukulaitteen. Kumpikaan näistä tarkistuksista ei tuota hyödyllisiä tuloksia. Seuraavaksi lienee parasta perehtyä diagnostiikkaan ja hakea esiin kytkentäkaavio.
Tässä vaiheessa on kuitenkin ymmärrettävä syvällisemmin, mikä kytkentäkaavio oikein on ja miten sitä luetaan.
Pohjimmiltaan kytkentäkaavio on sähköpiiristä laadittu kuvallinen esitys. Kaavion pisteiden väliset etäisyydet eivät vastaa autoon asennettua johtospagettia – kaavion tarkoituksena on esittää sähköjärjestelmän komponenttien keskinäinen järjestys.
Viime vuosisadan loppuun asti kaaviot löytyivät vain paperille painetuista huoltokäsikirjoista, minkä vuoksi jo yksinkertaisen 1980-luvun auton kohdalla jouduit jäljittämään piiriä sormellasi useiden sivujen yli. Sormi hukkasi piirin helposti, eikä tunnusvärityksen puuttuminen kaavioista yhtään helpottanut asiaa.
Tietokoneet muuttivat kaiken. 1990-luvulla koko kytkentäkaavio avautui jo tietokoneen näytölle, mutta vain vastaanoton pöytäkoneessa, levyille asennetusta ohjelmistosta. Sittemmin kannettavat tietokoneet, tabletit ja Autodatan kaltaiset pilvipalvelut ovat tuoneet meille värilliset ja interaktiiviset kaaviot, jotka helpottavat merkittävästi vikojen jäljitystä.
Käyttäjä voi helposti hakea esiin komponentteja, lähentää ja loitontaa kaaviota sekä klikata esiin liittyviä osioita ja muita tietoja.
Kunkin kytkentäkaavion on laatinut talon oma autoteknikkojen ja teknisten kuvittajien tiimi virallisen OEM-informaation pohjalta. Niiden piirtäminen vaadittavalla tarkkuudella edellyttää lujaa ammattitaitoa sekä työteliästä valmistusprosessia. Siihen liittyy usein myös tekijänoikeusneuvotteluja valmistajien kanssa, mutta kytkentäkaavioiden tärkeyden vuoksi Autodata käyttää tähän kaikkeen merkittävän määrän resursseja.
Kyse on erittäin tervetulleesta, modernista tavasta esittää teknisiä tietoja. Kutakin automallia koskevia kaavioita on valtava määrä, yhdelle mallille jopa 30 erillistä kaaviota, ja Autodatan järjestelmässä niitä on tällä hetkellä jo 290 000. Kukin niistä ohjaa lukijan ohjausmoduuleihin, tunnistimiin, piilotettuihin sulakkeisiin ja maadoituspisteisiin, jotka on paikannettava ja testattava virtapiiriä tutkittaessa.
Kokeneen mekaanikon apuna on aina vähintään testivalo ja digitaalinen yleismittari virransyötön, maadoitusvikojen ja komponenttien tarkistukseen. Muita yleisiä työkaluja ovat esimerkiksi 12 (tai 24) voltin koestin, jolla piiriä voidaan testata kuormitettuna, ja oskilloskooppi, joka mahdollistaa piirissä esiintyvien aaltomuodon poikkeamien tarkastelun, analysoinnin ja tallennuksen, kun oskilloskoopin mittapää on ensin puristettu kiinni tutkittavan piirin johdotukseen.
”Nykyaikaiset sähköjärjestelmät ja johdinsarjat alkavat olla jo niin monimutkaisia, että kokeneimpiakin mekaanikkoja voi arveluttaa työn aloittaminen ilman apuvälineitä”, sanoi Salim Arkadan, Autodatan Principal Product Manager.
Hän jatkoi näin: ”Onneksi Autodatan jatkuvasti laajenevan kirjaston hakutoiminnoilla varustetut, värilliset ja interaktiiviset kytkentäkaaviot auttavat autoalan ammattilaisia vianmäärityksessä ja alkusyyn jäljityksessä. Nopeasti ja tarkasti.”
