Rutiinihuollosta puhuttaessa kaikista ajoneuvon komponenteista kuluttajat tuntevat pystyvänsä hoitamaan itse nimenomaan renkaat. Mutta myös renkaiden kunto on tärkeää ja usein aliarvostettu osa huoltoa.
Ikääntyvien ja vahingoittuneiden renkaiden varoitusmerkkien havaitseminen voi olla arvokasta sekä asiakkaalle että korjaamolle. Tässä artikkelissa Autodatan tiimi erittelee rengasvaurioihin ja renkaiden rappeutumiseen johtavat tekijät sekä sen, milloin on aika suositella uusia renkaita.
Halkeilu
Monet tekijät voivat saada renkaat halkeilemaan. Ultraviolettisäteily ja suuri kuumuus saavat kumin polymeerit laajenemaan. Kun polymeerit jäähtyvät, ne kutistuvat, mikä heikentää niitä ajan mittaan. Viileämmissä ympäristöissä kylmillä kausilla voi olla sama vaikutus.
Myös kosteat olosuhteet voivat vahingoittaa renkaita; jos renkaan sisään pääsee vettä, kumi kuluu sisäpuolelta. Tällöin se istuu huonommin ja on alttiimpi kitkavaurioille, mikä synnyttää pieniä repeämiä.
Jos rengaspaine ei ole riittävä, tien kanssa on kosketuksissa suurempi rengaspinta, mikä lisää kulumista, kun taas liian täysissä renkaissa renkaan seinämään kohdistuu enemmän rasitusta – joten kuopat ja epätasaiset pinnat aiheuttavat halkeamia suuremmalla todennäköisyydellä.
Kulutuspinnan pienet halkeamat eivät tavallisesti aiheuta katsastuksen hylkäämisä, mutta syvemmät halkeamat saattavat saada kulutuspinnan irtoamaan, mikä voi olla vaarallista. Sivuseinämän halkeamat voivat olla merkki renkaiden ikääntymisestä: kumista tulee jäykempää, eikä se kestä enää iskuja asianmukaisesti. Tämä saattaa aiheuttaa renkaan puhkeamisen.
Litteät kohdat
Käytön puute voi vahingoittaa renkaita. Jos auto jätetään seisomaan ilman, että renkaita pyöritetään, jatkuva yhdelle alueelle kohdistuva paine litistää rengasta kohdasta, jossa se on kosketuksissa maahan.
Tilapäiset litteät kohdat poistuvat tavallisesti, kun ajoneuvolla ajetaan 10–15 minuuttia; mutta pitkän käyttämättömyysjakson jälkeen renkaat saattavat kärsiä puolipysyvistä litteistä kohdista – erityisesti kun ne ovat olleet liikkumatta auton kuorman alla vähintään kuukauden.
Litteät kohdat voivat aiheuttaa tärinää, epäyhtenäistä käsittelyä ja jopa renkaan puhkeamisen.
Nostokohdat
Useimmissa ajoneuvoissa on neljä nostokohtaa. Ne sijaitsevat vahvistetuissa metallirivoissa auton molemmilla puolilla, ja joissain on useita pykäliä tai lovia. Kaikki lovet eivät sovi kaikille tunkkityypeille, ja auton virheellinen nostaminen voi aiheuttaa vaurioita.
Esimerkiksi nosturit tulee sijoittaa alustan nostokohtiin, tai alustan alapalkeille tulee yksinkertaisesti asettaa jalat. Autodatan Renkaat-moduuli sisältää nostokohtakaavion ja kuvauksen siitä, mitä tunkkeja suositellaan millekin kohdalle.
Kuvassa vuoden 2014 Jaguar F-Type Coupe ja sen nostokohdat ruuvinosturille, lattia/vaunutunkille ja nosturille.
Valmistuspäiväkoodi
Jotkut renkaat ovat käyttämättä pitkiä aikoja, ennen kuin ne myydään. Kumin rappeutumisen takia rengasteollisuuden ammattiliitot suosittelevat vaihtamaan renkaat 7–10 vuoden välein – silloinkin kun niihin ei ole kohdistunut paljoa kulumista.
Peräkärryjen ja asuntovaunujen kohdalla tämä luku on kuusi vuotta. Vara- ja vaihtorenkaat voivat saapua käyttöikänsä päähän tätäkin nopeammin, sillä öljy, jota lisätään renkaisiin kumin pitämiseksi joustavana, vapautuu vain käytössä.
Tämä tekee renkaan sivuseinämästä löytyvästä valmistuspäiväkoodista erityisen tärkeän. Vuoden 2000 jälkeen valmistetuissa renkaissa on neljä numeroa muodossa vvVV (viikko-vuosi).
Esimerkiksi 0412 tarkoittaa, että rengas valmistettiin vuoden 2012 neljännellä viikolla (tammikuussa) ja on näin ollen elinkaarensa lopussa.
Kiristysmomentti
Renkaan muttereiden ja pulttien kiristäminen liian tiukalle voi olla yhtä vaarallista kuin kiristäminen liian löysälle. Liiallinen kiristysmomentti voi kuoria kierteen tai jopa katkaista pultin. Ylikiristäminen voi myös saada jarrut tärisemään ja jopa vääntymään – mikä puolestaan kohdistaa enemmän rasitusta renkaisiin.
Kanadan rengaskauppiaiden liiton suorittamassa nelivuotisessa tutkimuksessa havaittiin, että 85 % pyörien irtoamisista johtui kiinnikkeiden pettämisestä. Toisin sanoen pyörän mutterit tai pultit löystyivät todennäköisimmin alikiristämisen takia.
Alikiristäminen voi johtua iskuvääntimen käytöstä kiinnikkeitä kiristettäessä. Tästä syystä alan ammattiliitot suosittelevat käyttämään kalibroitua momenttiavainta pyörän muttereiden ja pulttien kiristämiseen.
Autodatan Renkaat-moduuli sisältää kiristysmomentit sekä pyörien muttereille että pulteille ja myös rengaspaineen valvontajärjestelmän anturipultille, tämän soveltuessa.
Rengaspaineen valvontajärjestelmä
Rengaspaineen valvontajärjestelmä tuli pakolliseksi EU:ssa uusille ajoneuvoille vuonna 2014, ja se esiintyy nyt suurimmassa osassa korjaamoille tulevista ajoneuvoista. Jos ajoneuvo on rekisteröity 1.1.2012 jälkeen, rengaspaineen valvontajärjestelmän vika johtaa Isossa-Britanniassa automaattisesti katsastuksen hylkäämiseen.
Korjaamoille saapuu tyypillisesti kahden tyyppisiä rengaspaineen valvontajärjestelmiä.
Myös vararenkaissa on yhä useammin anturi rengaspaineen valvontajärjestelmän laukaisemiselle. Kun diagnosoit rengaspaineen valvontajärjestelmän varoitusvaloa, joka ei suostu sammumaan, varmista että myös tavaratilassa tai sen alla oleva vararengas on täynnä.
Myös kuoppien, hidastustöyssyjen ja muiden tieajoa hidastavien toimenpiteiden yli ajaminen voi laukaista rengaspaineen valvontajärjestelmän anturit: äkillinen paineen muutos renkaan kulkiessa esteen yli saattaa huijata anturin ilmoittamaan, että rengas on puhjennut.
Autodata sisältää ajoneuvokohtaisia ohjeita, kuten rengaspaineen valvontajärjestelmän toiminta- ja nollauskaavoita sekä ohjeet venttiilin irrottamiselle ja asentamiselle rengasta vaihdettaessa.
Kesä- ja talvirenkaat
Kesä- ja talvirenkaat on valmistettu eri yhdisteistä, ja niiden kulutuspinta on huomattavan erilainen. Kesärenkaissa on vähemmän uria, ne ovat leveämmät, ne ovat valmistettu jäykemmästä kumista ja niiden profiili on suunniteltu ehkäisemään vesiliirtoa.
Talvirenkaissa on enemmän uria, ne on suunnattu tarttumaan lumeen ja jäähän ja valmistettu aineesta, joka on tarkoitettu pysymään joustavana matalassa lämpötilassa.
Ympärivuotisissa renkassa tavoitellaan tavallisesti kompromissia näiden kahden välillä. Niiden kulutuspinnan vierintävastus on pienempi ja energiatehokkaampi kuin talvirenkaiden, mutta ne suoriutuvat kesäkulutuspintoja paremmin märissä ja lumisissa olosuhteissa.
Talvirenkaat ovat pakollisia talvella sellaisissa maissa kuin Suomi, Ruotsi, Norja ja Baltian maat. Saksan lait edellyttävät talvioloissa ”renkaita, joilla on talviominaisuudet”, kuten lumessa tai liukkaissa tai jäisissä olosuhteissa. Ajoneuvossa on oltava mukana lumiketjut Norjassa, Itävallassa, Serbiassa ja joissain muissa maissa.
Autodata on havainnut, että Renkaat-moduulia käytetään eniten myöhäissyksyllä ja varhaistalvella. Toinen käyttöpiikki esiintyy keväällä. Tämä tarkoittaa, että rengastietojen tarve perustuu edelleen kausivaatimuksiin.
Lokakuussa 2020 Autodatan korjaamosovellukselta saatiin 25 000 rengastietopyyntöä viikossa. Autodata suosittelee lisäksi nollaamaan rengaspaineen valvontajärjestelmän vaihdettaessa kesärenkaista talvirenkaisiin ja päin vastoin.
Jamie Willis, Autodatan Technical Support Supervisor, sanoi: ”Erilaisten sulkujen ja ajoneuvojen vähentyneen käytön takia asiakkaat eivät välttämättä huomaa, että renkaat tulisi vaihtaa, koska ne näyttävät olevan hyvässä kunnossa. Asentajat voivat suositella vaihtoa estääkseen ongelmia, joita saattaa syntyä vanhoista tai rappeutuneista renkaista.”
Autodata sisältää kattavat rengastiedot, kuten paineet, nostokohdat, kiristysmomentit ja rengaspaineen valvontajärjestelmän ohjeet. Willis lisäsi: ”Viimeisen 12 kuukauden kuluessa olemme lisänneet 2 480 renkaita koskevaa tietoa säännöllisesti päivitettyjen huoltovälien, pyörien suuntauksen, jarrujen, moottorinohjauksen, tunnettujen vikojen ja korjauskeinojen jne. moduulien lisäksi.”
Autodata on tekninen verkkoratkaisu korjaamoille ja kattaa 34 000 ajoneuvomallia 142 valmistajalta. Lisätietoja Autodatasta ja ohjeet sen kokeilemisesta on osoitteessa www.autodata-group.com.
