Kuvitellaanpa tilanne, jossa erittäin monimutkainen ja turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeä laite – esimerkiksi Airbus-suihkulentokone – korjataan sen päätietokoneeseen tallentuneiden vikakoodien perusteella. Koodien vihjaama moduuli vaihdetaan ja sitten uskotaan koneen olevan kunnossa.
Eihän se oikeasti noin mene; ei kukaan lennä pelkän uskon varassa.
Miksikähän tuota ”menetelmää” silti käytetään monessa autokorjaamossa? Ongelmia ei aiheudu pelkästään ilmeisestä turvallisuusriskistä, mahdollisesti korjaamatta jääneestä vaarallisesta viasta. Myös asiakassuhde on vaarassa tuhoutua, jos asiakasta laskutetaan turhista osista ja hänen aikaansa poltetaan uusiutuviin korjaamokäynteihin. Ja maineesi on vaarassa, jos jokin toinen korjaamo osaa paikantaa vian oikein.
Onneksi voit välttyä näiltä vaaroilta vianmääritysprosessilla, jota korjaamosi käyttää järjestelmällisesti jokaiseen työhön.
Vaiheittainen prosessi
Aloita selvittämällä asiakkaaltasi täsmällisen tarkasti, minkä vian hän haluaa saada korjatuksi. Tosielämässähän tuo on helpommin sanottu kuin tehty – monesti autot jätetään pihalle työajan ulkopuolella tai tuodaan jostain toisesta korjaamosta. Usein asiakas myös kertoo mitä hän haluaa sinun kuulevan, ei sitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Todellinen ongelma on kuitenkin aina saatava selville, ennen kuin sille voidaan hakea ratkaisua.
Seuraavaksi ongelma on todennettava. Tässä vaiheessa kannattaa tehdä muutamia perustarkistuksia, varmistaa esim. oikea akkujännite, akkuliitäntöjen kireys sekä näkyvien komponenttien kunnollinen kiinnitys ja eheys.
Kolmas työvaihe on vikakoodihaku, jonka aikana voit etsiä esiin valmistajan mahdollisesti julkaisemat oireisiin liittyvät huoltotiedotteet.
Jos löydät ilmeisen vian näiden työvaiheiden aikana, elämä hymyilee. Varmista komponentin testauksella, että se todella on viallinen (eikä ongelmana ole syöpynyt liitin tai puuttuva maadoitus), vaihda tai korjaa se ja soita asiakkaalle. Varoituksen sana: Mikä aiheutti komponentin rikkoontumisen? Oliko vika seurausta jostakin muusta ongelmasta? Esimerkiksi katalysaattori tai hiukkassuodatin voivat oireilla vuotavien ruiskutussuuttimien vuoksi, ja elektroniikkakomponenttien viat tai korroosio voivat johtua veden sisäänpääsystä.
Sulje se pois
Jos vikakoodit eivät auttaneet, on parasta aloittaa syiden poissulkeminen. Alokasvirhe olisi kuvitella, että lukulaitteet jotenkin korostaisivat tai vilkuttaisivat todellisen vianaiheuttajan koodia – eivät ne sitä tee, varsinkaan silloin, kun syy piilee johdinsarjassa.
Modernin vianmäärityksen työmenetelmistä on kirjoitettu useita oppikirjoja, mutta hyvän aloituspisteen muodostavat yhä yleismittari, Autodatan julkaisema kytkentäkaavio sekä virransyöttö- ja maadoituspiirien tarkistus. Kannattaa muistaa, että vaikeasti jäljitettävän vian syy kätkeytyy usein liittimien sisällä löystyneisiin johtimiin ja että huono maadoitus ei välttämättä paljastu, jos testattavaa piiriä ei kuormiteta.
Komponentteja voidaan tarkistaa ja testata myös monilla muilla menetelmillä, mutta tässä johtoajatuksena on se, että syvällekin hautautunut ongelma voidaan paikantaa, jos käytössä ovat oikeat ajoneuvotiedot ja järjestelmällinen lähestymistapa. Jokaisen onnistuneen vianmäärityksen takana on saman prosessin läpikäynti loogisessa järjestyksessä, luotettavien tietojen avustamana.
Kun ongelma on eristetty ja olet mielestäsi varmasti korjannut sen perussyyn, on aika tarkistaa korjaustyön onnistuminen. Sen jälkeen voit soittaa asiakkaalle, joka mitä todennäköisimmin valittaa vianmääritystyön kalleutta itse korjaukseen verrattuna. Ja tuokin tilanne lienee parasta ottaa prosessiin kuuluvana työvaiheena.
