Vikakoodit (englanninkielinen lyhenne DTC) ovat automekaanikkojen hyödyntämä apukeino, jota käytetään ajoneuvojen vikojen tunnistamisessa. Tämä poistaa arvailun vikaa etsittäessä.
Tietokoneistuksen ja ajoneuvoteknologian kehittymisen ansiosta vikakoodit tallentuvat ajoneuvon moduulin muistiin heti, kun vika havaitaan, ja jos vika on vakava tai liittyy päästöihin, vikailmaisimen merkkivalo (MIL) syttyy.
Kun auton 16-napaiseen tiedonsiirtoliittimeen liitetään vianmäärityslaite, mekaanikko voi lukea vikakoodit ja seurata reaaliajassa esimerkiksi moottorin kierroslukua ja ajoneuvon nopeutta.
Moduulien ilmoittamien vikakoodien avulla voidaan saada ratkaisevan tärkeää tietoa, kun ajoneuvosta etsitään vikaa. Jotta ajoneuvossa oleva vika voidaan diagnosoida tarkasti ja vikakoodin aiheuttaja voidaan paikantaa ja selvittää, on hyödyllistä ymmärtää, mistä osista vikakoodi muodostuu.
Ajoneuvoteollisuuden vikakoodien hyväksymisestä ja standardisoinnista vastaavat sääntelyelimet ovat yhdysvaltalainen autoinsinöörien järjestö SAE ja kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO.
Loppuvuodesta 1995 lähtien nämä järjestöt ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ajoneuvovalmistajien kanssa määritelläkseen ajoneuvon OBD-vianmääritykseen liittyviä standardeja ja protokollia. Siitä lähtien, kun OBD-II-vianmääritysjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1996, kaikki vikakoodit ovat alkaneet kirjaimella. Ajoneuvo on jaettu neljään järjestelmään (B=runko, C=alusta, P=voimansiirto, U=tietoliikenne), ja vikakoodin kirjain kertoo, mihin järjestelmään vikakoodi liittyy. Esimerkiksi vikakoodi P0117 ilmaisee, että voimansiirron testaus on tuottanut kyseisen vikakoodin.
Kun on saatu selville, mihin järjestelmään vikakoodi liittyy, voidaan vikakoodin toisesta merkistä (numero 0, 1, 2 tai 3) päätellä, onko vikakoodi valmistajan vai SAE/ISO-standardin määrittelemä koodi (katso liitteenä oleva taulukko).
SAE/ISO-standardeissa määritellyt vikakoodit ovat käytössä maailmanlaajuisesti, joten useimmat OBD-II-sopimusta noudattavat valmistajat käyttävät niitä. Ajoneuvojen järjestelmissä on kuitenkin eroja sekä rakenteessa että toiminnallisuudessa, joten valmistajilla on mahdollisuus käyttää muitakin vikakoodeja, silloin kun SAE/ISO-standardien määrittelemät vikakoodit eivät sovellu.
Edellä mainitussa esimerkkivikakoodissa P0117 on kyse voimansiirtoon liittyvästä viasta, ja vikakoodi on SAE/ISO-standardin määrittelemä. Vikakoodin kolmas merkki ilmaisee, mikä alijärjestelmä vaatii tarkempaa tutkimista. Ajoneuvon järjestelmät on jaettu alijärjestelmiin, joille on annettu numero 0-9. Vikakoodin P0117 perusteella tarkempaa tutkimista vaativat moottorin ohjausjärjestelmän tarkkailemat komponentit (tässä tapauksessa moottorin jäähdytysnesteen lämpötila-anturi), kun vikakoodin P0117 syytä lähdetään selvittämään.
Vikakoodin neljäs ja viides merkki antavat yksityiskohtaisempaa tietoa viasta. Kaksi viimeistä merkkiä voivat kertoa lukuisia eri asioita. Ne voivat viitata sylinterin tai sylinteriryhmän numeroon, ilmaista onko vika ajoittainen vai jatkuva, onko syöttösignaali liian alhainen tai liian korkea tai jopa paljastaa oikosulun tai avoimen virtapiirin. Esimerkkivikakoodissa P0117 neljäs ja viides merkki viittaavat heikkoon tulosignaaliin, ja kun kaikki edellä saatu tieto yhdistetään, saadaan selville, että vika on voimansiirrossa, vikakoodi on SAE/ISO-standardien määrittelemä ja tallennettu moottorin ohjausjärjestelmään ja vikakoodin on aiheuttanut moottorin jäähdytysnesteen lämpötila-anturin alhainen tulosignaali.
Jotta vianmääritys olisi vieläkin helpompaa, tavanomaisen viisi merkkiä pitkän vikakoodin perässä saattaa olla vielä kaksi muuta merkkiä. Näiden kahden merkin perusteella voidaan vielä tarkemmin selvittää vian aiheuttaja. Esimerkiksi vikakoodi P0117 ja lisänumerot 07 viittaisivat mekaaniseen vikaan.
Syvällisempi tieto siitä, mistä osista vikakoodit muodostuvat, voi auttaa mekaanikkoa ymmärtämään paremmin, miten ajoneuvossa ilmenneen vian suhteen kannattaa toimia.
Vianmääritystä suoritettaessa osia ei kuitenkaan tule vaihtaa pelkästään vikakoodien perusteella. Mekaanikon tulee tutkia ajoneuvon kytkentäkaaviota ja ottaa huomioon ympärillä olevat komponentit, ennen kuin osia vaihdetaan uusiin.
Tärkeintä on pitää mielessä, että vikakoodit eivät ole ongelman ratkaisu vaan pelkästään ongelman tunnistamisen lähtökohta.
Autodatan kiinteän Vikakoodit-moduulin avulla käyttäjät voivat nopeasti etsiä tuhansia vikakoodeja ja saada autonvalmistajien antamat tulokset sekä näihin koodeihin liittyvät yleiset ongelmat ja ratkaisut. Lisäksi vikakooditietokanta laajenee jatkuvasti sekä yleisten SAE/ISO-vikakoodien että valmistajakohtaisten vikakoodien määritelmien osalta. Näin korjaamot saavat jatkuvasti hyödyllisintä ja tarkinta tietoa työnsä tueksi.
Lisätietoa löydät osoitteesta staging.mw.autodata-group.com.
